Mielettömyydessä on
hitosti järkeä
Sisäpiirin pohdintoja mielenterveysongelmista
Ihmismielen arvoituksia häiriintyneestä näkökulmasta
Kuolemanvakavia asioita pilke silmäkulmassa...

tammikuu 2, 2018

Palvelua, perkele!

Pitkien hoitojonojen ja rajallisten resurssien maailmassa kuulun niihin onnekkaisiin, jotka ovat päässeet mielenterveyspalvelujen piiriin. Sanotaan, että apua on aina saatavilla, mutta kyllä sitä joutuu usein aika pitkään odottamaan. Yli vuoden järjestelmän piirissä pyörineenä sanoisin, että odotusaika voi olla ikuisuus. On loputonta kartoittamista, tonkimista, vuodattamista. Psykiatreja, yleislääkäreitä, sairaanhoitajia, psykologeja. Osastohoitoa, avohoitoa, lääkehoitoa. Lomakkeita, tutkimuskäyntejä, keskustelukäyntejä. Odotusta, jonotusta, epävarmuutta. Mutta missä on se apu, joka luvattiin...

picture missing

joulukuu 15, 2017

Tyhjää täynnä

Kaikki on pitkään tuntunut valheelta, koska mikään kokemus ei kestä silmänräpäystä kauempaa. En saa kiinni siitä, onko elämä kaunista vai toivottoman synkkää, koska mieleni saattaa kääntää kelkkansa hetkenä minä hyvänsä. Kaikki on mustaa tai valkoista, hyvää tai pahaa, joko-tai, kaikki tai ei mitään. Maailma on haljennut kahtia, todellisuudella on monta eri muotoa, eikä mikään enää tunnu todelliselta. Muistoni, unelmani, elämäni, mielihyvä, paha olo, kaikki valuvat samaan kuiluun, johon pelkään putoavani. Sisälläni on musta aukko, joka imee kaiken, mitä yritän rakentaa...

picture missing

marraskuu 25, 2017

Henkisiä ongelmia

Mielenterveysongelmia voidaan lähestyä monesta näkökulmasta. Lääketieteellisestä ja diagnostisesta näkökulmasta. Hengellisestä näkökulmasta. Yksilöllisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta. Filosofisesta näkökulmasta. Tieteellisestä ja taiteellisesta näkökulmasta. Inhimillisestä näkökulmasta. Mikään näistä ei ole absoluuttisesti väärässä tai oikeassa, mutta väittäisin, että viimeiseksi mainittu on edellytys kaikelle muulle ymmärrykselle...

picture missing
Lataa vanhempia tekstejä

marraskuu 25, 2017

Olen niin vihainen, että vituttaa

Elämä on laina, ja minä olen velkaa. Syntymäni on ilmoille heitetty vaatimus lunastaa paikkansa tässä maailmassa. Olen syytön syntymääni, mutta pakotettu yrittämään. Synnyin orjaksi, ja nyt olen vihainen.

Olen vihainen elämälleni, ihmiskunnalle, maailmalle, systeemille, itselleni, kieroon kasvaneelle mielelleni, sairaudelleni, ulkopuolisuudelleni, avuttomuudelleni...

picture missing

marraskuu 19, 2017

Menetys on uusi mahdollisuus

Masennus on hieno sairaus. Muutos. Kaiken alku ja loppu. Kuolema ja uudelleensyntymän siemen samassa paketissa. Tuntuu paskalta, mutta saattaa parantaa. Elämän merkityksen kadottaminen on parhaimmillaan hiton puhdistava kokemus. Se voi auttaa päästämään irti likaisista ajatusmalleista, menneisyydestä, minuudesta ja turhista toiveista. Kapean synnytyskanavan läpi olen löytänyt tien takaisin todellisuuteen. Olo on vähän rikki revitty, mutta tuore...

picture missing

lokakuu 31, 2017

Tunnelmia psykiatriselta osastolta

Olen aina epäillyt päätyväni lopulta hullujenhuoneelle, mutta tarinani oli kauhukuvissani hiukan erilainen. Ajattelin, ettei minua koskaan saa suljettua neljän seinän sisään vapaaehtoisesti, vaan saavun pakkopaidassa rimpuillen. En koskaan kuvitellut sekoavani näin hajuttomalla, mauttomalla ja laimealla tavalla. Välinpitämättömyyteni alkoi käydä vaaralliseksi, joten minut oli parempi pistää hetkeksi säilöön akuuttihoitoon keskittyvälle mielialaosastolle. Ei huutamista, repimistä tai kyyneleitä. Olkien kohautus ja nimi paperiin...

picture missing
Lataa vanhempia tekstejä

lokakuu 21, 2017

Eristyssellin vanki

Epäilen, että olen aiheuttanut oman onnettomuuteni olemalla joskus liian onnellinen. On rikollista saada liian paljon. Olen käynyt varkaissa maailman onnellisuuspankissa. Rikoksesta saa rangaistuksen, ja minut on suljettu onnettomuusselliin kärsimään elinkautista. Pieni ihminen ei saa tuntea liian suuria asioita. Maksan velkojani siitä, että yritin omistaa koko maailman...

picture missing

lokakuu 18, 2017

Karkumatkalla elämää paossa

Olen menettänyt kykyni elää. Juuri nyt elämäni pyörii kuoleman ympärillä. Masennus ja ahdistus pyyhkivät ylitseni vuorotellen. Kun paniikki iskee, pelkään kuolevani. Seuraavana päivänä jo toivon sitä. Päiväni ovat täynnä kuolemanpelkoa ja halua kuolla...

picture missing

lokakuu 16, 2017

Tänään(kin) on tuomiopäivä

Hyvän ja pahan ikiaikainen taistelu on hävitty ja minut on tuomittu kadotukseen. Olen antanut pahuuden kasvaa sisälläni ja tulla niin vahvaksi, että olen sen edessä aseeton. Saatana on seurannut minua niin pitkään, että olen antanut sille periksi. Olen pimeyden valtaama kuori, joka säteilee pimeyttä ympärilleen. Olen myrkkyä, joka vuotaa yli, valuu suupielistä, roiskuu ihmisten silmille, räjähtää seinille. Musta ytimeni kivettää mieleni betoniksi. Sisälläni on vain kiviä, joita paiskon ympäriinsä. Meteorisade tahtoo tuhota ihmissuhteeni, unelmani, minuuteni, tulevaisuuteni, elämäni...

picture missing
Lataa vanhempia tekstejä

lokakuu 12, 2017

Kärsimys on ongelmajätettä

En osaa ajatella ongelmiani peilaamatta niitä koko ihmiskunnan ongelmiin. Se saattaa olla yksi ongelmistani. Mutta olen varma, että oma pahoinvointini on osa suurempaa pahoinvointia. Ongelmani eivät ole omiani. Kannan jonkun muun arpia, vaikka ne ovat minussa syvällä. Olen jäänyt ihmisyyden paskavyöryn alle, enkä pysty hengittämään sen lävitse...

picture missing

lokakuu 8, 2017

Korkein hengellinen tie

Olen nähnyt Nirvanan. Vapautunut kärsimyksestä. Silmänräpäyksen ajaksi. Se tapahtui hetkenä, jolloin kärsin niin paljon, että poistuin hetkeksi itsestäni. Lakkasin olemasta ja sulauduin ympäristööni. Olen kohdannut päätepisteeni, ja palannut kiertämään kehää sen ympäri. Masennus saa aikaan outoja asioita...

picture missing

lokakuu 05, 2017

Olen hereillä painajaisunissa

Luulen, että olen päässyt ongelmieni alkulähteelle. Siellä asuu pelko. Elämän pelko, kuoleman pelko, jumalan pelko, rangaistuksen pelko, tyhjyyden pelko, menettämisen pelko. Ennen kaikkea pelkään itseäni. Sitä, että hulluus minussa herää eloon, ja tuhoaa kaiken...

picture missing
Lataa vanhempia tekstejä

lokakuu 3, 2017

Maailma on paska ja sosiaalisesti rakentunut

Oikeasti maailma on saatanan kaunis. Puhtaaksi kuorittu, paljas maailma. Mutta ihminen elää muovisessa maailmassa. Kasvamme kumiukoiksi. Kumiukon voi sulattaa moneen muotoon, mutta paskaa se on silti...

picture missing

lokakuu 2, 2017

Antaa häiriintyneiden puhua puolestaan

En erityisemmin pidä psykologeista, vaikka tunnen monia, ja arvostan heidän asiantuntemustaan. En osaa istua penkin toisella puolella. Minun on vaikea tulla kohdatuksi potilaana, vaikka tarvitsen apua. Minä kerron, ja psykologi kuuntelee. Hän kysyy, ja minä vastaan. Minä puhun, ja hän tulkitsee. Minulla on epämääräinen tunne siitä, että itsemääräämisoikeuttani loukataan. Selostan ongelmiani, mutten koe käsitteleväni niitä. En koe saavani apua...

picture missing

syyskuu 29, 2017

Oleminen on vuorovaikutusta

Mietin tänään olemisen olemusta. Tunsin lakanneeni olemasta. Sosiaalipsykologina määrittelisin olemisen mielellään vuorovaikutuksen käsitteiden kautta. Oleminen on vuorovaikutusta ympäristön kanssa. Ihmiseksi kasvaminen on kasvamista tiettyyn kulttuuriin, vuorovaikutusta sosiaalisen maailman kanssa. Ihmisen minuus syntyy suhteessa toisiin ihmisiin, sisäistyneen vuorovaikutuksen kautta...

picture missing

syyskuu 27, 2017

Yliopisto on tehnyt minut vieraaksi itselleni

Yliopisto on vienyt minulta mielenterveyden. Kasvoin kieroon jo paljon ennen yliopistoa, mutta yliopistossa kasvoin ulos itsestäni. En voi syyttää yliopistoa mielenterveysongelmistani. Mutta olen sitä mieltä, että akateeminen maailma on raiskannut minut. Aivoni. En pysty enää pakenemaan sitä kaikkea tietoa. Aivoni eivät kuulu itselleni. Elämäni ei kuulu itselleni. Minusta on tullut osa akateemista maailmaa, joka on minulle tuntematon. Olen liittynyt osaksi akateemista yhteisöä, mutta jäänyt itse ulkopuolelle. Olen irrallaan omasta asiantuntijuudestani. Olen saanut riesakseni kaikkitietävän muukalaisen, joka haluaa analysoida elämäni puhki...

picture missing